Heikun keikun taas...
Tyyppejä ei ole kamalasti näkynyt keittössä pitämässä mitään pileitä.
Yksi eksynyt tyyppi oli Wc:ssä ja nyt odottelen Ötökkämasterin yhteydenottoa kun sanoivat että palaavat asiaan 1½ viikon päästä.
No minä pommitan kun 2 vkoa tulee täyteen.
Ötököistä vielä tuli mieleen. Tuossa perjantaina maistelin laivatuliaista "Rocket Cat" Kaneliviskilikööriä. Saman tyylinen kuin Fireball joka on hyvä kurkkukipuun lääke *nauraa*
Pieni snapsilasillinen ennen nukkumaan menoa ja pari päivää.
Ei ole krapulaa mutta ei myöskään kurkkukipua :)
Niin mitä olinkaan kertomassa. Raketti Kissasta en tykännyt koska siinä tuli viina (viski ) voimakkaasti läpi. Silloin juoma rupeaa tökkimään jos viina maistuu.
Taisin miettiä että jos kaadan lavuaariin koko pullon.
Sitten äkkäsin ötökät... Hetken päästä oli mielikuva mielessä rivi torakoita lättähattuineen, savukkeet suupielessä vetämässä jotain Jazz keikkaa tiskipöydälläni.
Eli Raketti Kissa jää varalle jos Fireball loppuu *nauraa*
Minua haluttiin tässä eräänä päivänä haastatella Kuurojen Lehteen.
Ensin mietin että äääsh! En halua, sitten olisi haastatellut äitiäni. Mutta äitini tuntien niin se olisi ollut lyhyt ja turha haastattelu. Taistelusta Kotihoidon ja H:gin kaupungin kanssa.
Siitä äidillä ei ole oikeastaan mitään mielikuvaa. Korkeintaan sanoisi tyttöni P! hoitaa asian.
Sitten hän kertoisi omaa elämän tarinaa, siitä kohtaa mikä tulee sillä hetkellä mieleen.
Suostuin haastatteluun, haastattelija on kuuro nainen. Hän heitti minulle pinon kysymyksiä ja minä yritin tapani mukaan perusteellisesti kertoa. Mitä on ollut? Miten hankalaa on ollut? yms.
Mitä vielä sitten tuli kysymys että kuva oikein minusta. No voi hyvää päivää *nauraa*
Äidistä kaivoin pari hyvää kuvaa hänelle valmiiksi. Eilen hän kävi luonani ja taisin heittää hänelle
että pärjätäänkö me? Kun hänellä uusi viittoma ja minulla vanha.
Sovimme tapaamisen ja hän oli niin tutun oloinen. Meillä meni jutustellessa tunti ihan kevyesti.
Eli jutustelumme onnistui, vanha ja uusi viittoma, suuliikkeet ja kirjaimet :)
Viitoin kuulemma hyvin :) Jes!
Sain tietää miksi hän halusi tehdä tämmöisen jutun lehteen.
Yksinäinen kuuro vanhus on aivan yksin .
Sairaalassa tai missä tahansa, jos ei ole oman kielen osaajia ympärillä.
Surullista että kaltaisiani kuurojen vanhempien lapsia on jonkun verran.
He eivät välttämättä osaa kunnolla viittoa.
Heitä ei kiinnosta vanhempansa ? Mikä on todella surullista. Eikä tämä ole kuurojen ympärillä oleva asia. Vaan kyllähän sitä kuulevienkin parissa tapahtuu siinä missä kuuroillakin.
Itseltä puuttuu tuo mutteri. Kuka olisi äitini asiat hoitanut jos en minä ? *miettii*
Jäin miettimään että kuuroilla pitäisi olla joku yhteyspaikka/henkilöt tms.
Kun on kuitenkin pieni piiri iäkkäämpiä kuuroja niin siinä mielessä.
Selvittää iäkkäät kuurot xx-xx ikäiset. Käydä heidän luonaan ja tiedustella onko apuja.
Jos ei ole niin tarjota heille jotain apua hakemuksien teossa, sairaaloissa yms... *miettii*
Äitini joka on siellä palvelukodissa nyt, niin hänellä on päiviin tullut elämää ja väriä.
Hänellä on nyt uintia, kuntosalia, saunomista, korttirinkiä iltaisin ystävien kanssa.
Retkiä tehty jo muutamat. Lisänä tulossa käsityöpuuhastelua kangaspuilla.
Muistan kun äiti haaveili aikoinaan kangaspuista mutta ei meillä ollut tilaa, eikä varaa moiseen.
Liikutuin siitä että äidin olemattomaan 24/7 elämään on tullut erillaisia tekemisiä ja tapahtumia.
Ensi viikolla menen taas katsomaan äitiä.
29.8.2018
23.8.2018
Ötökkäinen elämäni...
Tovi on eletty elämää ilman isompaa äiti ressiä.
Äiti on kotiutunut hyvin, vielä vähän hieno säätöä muutamissa asioissa.
Kaikki ei onnistu täysin varsinkaan heti.
Mutta äidin päivä ohjelmassa on kuntosalia, uintia, retkiä torille yms.
Parasta on kuulemma joka iltainen kortti rinki *nauraa*
Sehän on vallan mainiota ihmiselle jolla on Alzheimer.
Hyvillä mielin lähden aina pois sieltä :)
Oma elämäni on sitten seesteisen ihmetteleväinen.
Jos vaikka innostuis tätä blogia pitämään, ainakin joskus tai silloin tällöin.
Vaikka ajatuksia sinkkuna deittimaailmasta ... Hmm 😂
Elokuun alussa törmäsin omituisiin tyyppeihin tiskipöydälläni. Vauhti oli päätä huimaava ja minulla v-käyrän nousua oli havaittavissa. Tapoin muutaman tyypin kylmän viileästi.
Mietin että minussahan on oivaa sarjamurhaaja ainesta eli älä mulle rupee *nauraa*
Kunnes siinä murhanhimon keskellä äkkäsin että tarviinhan minä todistusaineistoa.
Ettei kukaan pääse sanomaan että noh noh..montakos viinilasia rouva onkaan nauttinut.
Ei muuta kuin juomalasi tiskipöydälle ja odottelin koska tyypit herää bilettämään.
Perhanan vikkelähän se oli mutta sain kun sain nalkitettua lasin sisälle.
Seuraava miete: Miten hitossa saan sen siellä pysymään? No eikun hillopurkkeja oli muutama pestynä, eikun viritystä lasista purkkiin.
Vielä tuli toinen kamu perään huutelemaan Peraaaa mihin sää menit :)
Taas lasi motitus ja pieni suihkaus Raid:ia perään.
Sitten mietintänä että kuinka kuollut ja elävä yhdistetään. Eikun pieni suihkaus purkkiin raidia ja molemmat sinne makoilemaan. Onneksi katselin purkkia kun tajusin tiivis purkki ja mömmöt sisällä.
Tyypeistähän ei jää kuin märkä läntti. Eikun purkin kansi pois päältä :)
Sitten Huoltoon yhteyttä. Meillä on uusi huoltoyhtiö. Puhelut menee "palvelukeskukseen"
ja tietysti nykyaikaisesti saa laittaa viestiä sähköisesti.
Eikun palveluviestiä laittamaan ja pian sain tekstiviestinä "Työnumeron" ja eikun ruumiitten kanssa odottamaan.
Kas viikko kerkesi kulua ja ei mitään kuulunut. Soitin "palvelukeskukseen" Oho, sanoi tyttö.
Eikö ole mitään kuulunut. No ei, sanoin minä. Hän lupasi laittaa viestiä eteenpäin menemään.
No toinen viikkokin meni suits saits. Eikä ruumiit olleet ylösnousseet. Eikä hautajaisporukkaa ympärillä.
Sitten törmäsin wc.ssä isompaan tyyppiin joka vipelsi vauhdilla wc-pöntön putken sisään nätisti.
Vaikka raidilla yritin sitä pökerryttää, että saisin ruumis kokoelmaa kasvatettua isommaksi.
Ärsyyntyneenä laitoin 2vkon jälkeen uuden palvelupyynnön huoltoyhtiön nettisivulla.
Ehkä sinne tuli söpöä ärsyyntymis tekstiä. Ihan sanoisinko aikuismaisen kauniin napakkaa.
Samassa äkkäsin että laitoin palvelureklamaation ( nykyaikaa?)
Eli sain taas työnumeron Maanantaina klo 23.
Mitä tapahtui? Tiistaina aamupäivällä soittaa mies. Esittelee olevansa Ötökkämaster Ötökkäfirmasta.
Taisin sanoa että nyt jo ?
Sovittiin iltapv tapaaminen. Kerroin miten kauan olen odottanut heitä ja ihmettelyähän se aiheutti.
Esittelin hänelle murhasaaliini, josta hän oli erittäin tyytyväinen että minulla oli todistusaineistoa.
Taisin hänelle tuumatakkin ettei tule sanomista että paljonkos rouva olikaan nauttinut alkomahoolia?
No niin Tyypit sai nimen "Saksanrusakka", amerikkalainen versio olis hankalempi ja iso töisempi.
Keittiön tiskipöydän alakaappiin ansa-viritys sekä vessaan.
Ansa-viritys houkuttaa niitä napostelemaan herkkua ja sitten tulee kuolema. Kun kaverit Masa ja muut löytää kuolleen Peran ja Saken, niin rupeavat pistämään niitä poskeen mussuttaen. Kierre on alkanut ja ne kuolee jne jne jne
Mutta tähänhän se ei pääty. Nyt sitten 3 myrkytyskäyntiä, 3 kertaa kuukauden välein.
Keskiviikkona soitti Ötökkäfirman toinen ötökkämaster ja kerroin että asia on lähtenyt eteenpäin.
Taisin kertoa saman tarinan kun toiselle ötökkämasterillekkin.
Tuumasi että nyt homma on lähtenyt pyörimään. Kerroin tätä Raid juttua. Sanoi että Maksapasteija on niiden herkkua, että jos ansaan haluaa tyyppejä sillä voi houkutella *nauraa*
Kyselin mitenkä sitten tässä talossa tämä juttu menee ?
Syynäävätkö koko talon vai minun kämpän vaan.
Kuulemma tsekataan ylä-ala- sekä sivuasunnot mitä ympärilläni on.
Siitä en varmaan saa tietää mitään. Paitsi kun myrkkymaster tulee niin kukas se estää minua kysymästä.
Että jotain jos ei enään äiteen asioita tarvitse miettiä 😄
Tunnustan kun laitan valot keittiöön niin katson tiskipöydän tarkkaan tai vessassa lattian :)
Iltasin kerkee sitten katsella tv.tä ja olla käsityönparissa :)
Ihana kun syksy alkaa niin uusia sarjoja rupeaa tulemaan televisiosta :D
Lauantainakin olin kolmen Komisarion kanssa iltaa istumassa *nauraa*
Oli Komisario Lewis & Rikosylikonstaapeli Hathawayn, Komisario Perez ja illan päätteeksi Komisario Montalbano :D
Brittisarjat on vaan niin 💗
Palaillaan.
Mukavaa päivää sinulle. Älä unohda nauraa edes kerran päivässä.
Äiti on kotiutunut hyvin, vielä vähän hieno säätöä muutamissa asioissa.
Kaikki ei onnistu täysin varsinkaan heti.
Mutta äidin päivä ohjelmassa on kuntosalia, uintia, retkiä torille yms.
Parasta on kuulemma joka iltainen kortti rinki *nauraa*
Sehän on vallan mainiota ihmiselle jolla on Alzheimer.
Hyvillä mielin lähden aina pois sieltä :)
Oma elämäni on sitten seesteisen ihmetteleväinen.
Jos vaikka innostuis tätä blogia pitämään, ainakin joskus tai silloin tällöin.
Vaikka ajatuksia sinkkuna deittimaailmasta ... Hmm 😂
Elokuun alussa törmäsin omituisiin tyyppeihin tiskipöydälläni. Vauhti oli päätä huimaava ja minulla v-käyrän nousua oli havaittavissa. Tapoin muutaman tyypin kylmän viileästi.
Mietin että minussahan on oivaa sarjamurhaaja ainesta eli älä mulle rupee *nauraa*
Kunnes siinä murhanhimon keskellä äkkäsin että tarviinhan minä todistusaineistoa.
Ettei kukaan pääse sanomaan että noh noh..montakos viinilasia rouva onkaan nauttinut.
Ei muuta kuin juomalasi tiskipöydälle ja odottelin koska tyypit herää bilettämään.
Perhanan vikkelähän se oli mutta sain kun sain nalkitettua lasin sisälle.
Seuraava miete: Miten hitossa saan sen siellä pysymään? No eikun hillopurkkeja oli muutama pestynä, eikun viritystä lasista purkkiin.
Vielä tuli toinen kamu perään huutelemaan Peraaaa mihin sää menit :)
Taas lasi motitus ja pieni suihkaus Raid:ia perään.
Sitten mietintänä että kuinka kuollut ja elävä yhdistetään. Eikun pieni suihkaus purkkiin raidia ja molemmat sinne makoilemaan. Onneksi katselin purkkia kun tajusin tiivis purkki ja mömmöt sisällä.
Tyypeistähän ei jää kuin märkä läntti. Eikun purkin kansi pois päältä :)
Sitten Huoltoon yhteyttä. Meillä on uusi huoltoyhtiö. Puhelut menee "palvelukeskukseen"
ja tietysti nykyaikaisesti saa laittaa viestiä sähköisesti.
Eikun palveluviestiä laittamaan ja pian sain tekstiviestinä "Työnumeron" ja eikun ruumiitten kanssa odottamaan.
Kas viikko kerkesi kulua ja ei mitään kuulunut. Soitin "palvelukeskukseen" Oho, sanoi tyttö.
Eikö ole mitään kuulunut. No ei, sanoin minä. Hän lupasi laittaa viestiä eteenpäin menemään.
No toinen viikkokin meni suits saits. Eikä ruumiit olleet ylösnousseet. Eikä hautajaisporukkaa ympärillä.
Sitten törmäsin wc.ssä isompaan tyyppiin joka vipelsi vauhdilla wc-pöntön putken sisään nätisti.
Vaikka raidilla yritin sitä pökerryttää, että saisin ruumis kokoelmaa kasvatettua isommaksi.
Ärsyyntyneenä laitoin 2vkon jälkeen uuden palvelupyynnön huoltoyhtiön nettisivulla.
Ehkä sinne tuli söpöä ärsyyntymis tekstiä. Ihan sanoisinko aikuismaisen kauniin napakkaa.
Samassa äkkäsin että laitoin palvelureklamaation ( nykyaikaa?)
Eli sain taas työnumeron Maanantaina klo 23.
Mitä tapahtui? Tiistaina aamupäivällä soittaa mies. Esittelee olevansa Ötökkämaster Ötökkäfirmasta.
Taisin sanoa että nyt jo ?
Sovittiin iltapv tapaaminen. Kerroin miten kauan olen odottanut heitä ja ihmettelyähän se aiheutti.
Esittelin hänelle murhasaaliini, josta hän oli erittäin tyytyväinen että minulla oli todistusaineistoa.
Taisin hänelle tuumatakkin ettei tule sanomista että paljonkos rouva olikaan nauttinut alkomahoolia?
No niin Tyypit sai nimen "Saksanrusakka", amerikkalainen versio olis hankalempi ja iso töisempi.
Keittiön tiskipöydän alakaappiin ansa-viritys sekä vessaan.
Ansa-viritys houkuttaa niitä napostelemaan herkkua ja sitten tulee kuolema. Kun kaverit Masa ja muut löytää kuolleen Peran ja Saken, niin rupeavat pistämään niitä poskeen mussuttaen. Kierre on alkanut ja ne kuolee jne jne jne
Mutta tähänhän se ei pääty. Nyt sitten 3 myrkytyskäyntiä, 3 kertaa kuukauden välein.
Keskiviikkona soitti Ötökkäfirman toinen ötökkämaster ja kerroin että asia on lähtenyt eteenpäin.
Taisin kertoa saman tarinan kun toiselle ötökkämasterillekkin.
Tuumasi että nyt homma on lähtenyt pyörimään. Kerroin tätä Raid juttua. Sanoi että Maksapasteija on niiden herkkua, että jos ansaan haluaa tyyppejä sillä voi houkutella *nauraa*
Kyselin mitenkä sitten tässä talossa tämä juttu menee ?
Syynäävätkö koko talon vai minun kämpän vaan.
Kuulemma tsekataan ylä-ala- sekä sivuasunnot mitä ympärilläni on.
Siitä en varmaan saa tietää mitään. Paitsi kun myrkkymaster tulee niin kukas se estää minua kysymästä.
Että jotain jos ei enään äiteen asioita tarvitse miettiä 😄
Tunnustan kun laitan valot keittiöön niin katson tiskipöydän tarkkaan tai vessassa lattian :)
Iltasin kerkee sitten katsella tv.tä ja olla käsityönparissa :)
Ihana kun syksy alkaa niin uusia sarjoja rupeaa tulemaan televisiosta :D
Lauantainakin olin kolmen Komisarion kanssa iltaa istumassa *nauraa*
Oli Komisario Lewis & Rikosylikonstaapeli Hathawayn, Komisario Perez ja illan päätteeksi Komisario Montalbano :D
Brittisarjat on vaan niin 💗
Palaillaan.
Mukavaa päivää sinulle. Älä unohda nauraa edes kerran päivässä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)