7.9.2015
Sateen jälkeen merikin on kaunis
Sunnuntai iltapäivän kävelyltä kuvattua ,yhdestä suosikkipaikastani.
Pää ja siellä sisältävät ajatukset eivät tahdo kulkea sulassa sovussa.
Ihmissuhteet omituisia tässä iässä tai tuntuuko se vaan siltä kun ajattelee asiaa enemmän.
Vanhat kokemukset painavat ja se tuttu vähän yksinään olo suhteessa ja muutama muu
asia jota ei tahdo kokea enään. Koska vanhat kokemukset tekee kipeää.
Vai muistanko niin asian olevan vai miten se menee ?
Veroprosentin nouseminen loppuvuodeksi rasittaa .
Mutta siinäkään ei ole kuin peiliin katsomisen paikka (oikeasti)
Jotenkin leijun jossain välitilassa. Voiko sanoa välielämässä vai mikä tässä on kaiken
tarkoitus ?
en tiedä , pihalla kuin lumiukko vaikka ei ole luntakaan vielä .
Elämä on niin kummallista ja rankkaa jollain tavalla ,mutta toisaalta voisi olla huonomminkin.
Sinne suuntaan kumminkin ollaan menossa .
Ilo ja Into on nyt vähän kadoksissa ja turhautuminen päällä päsmäröimässä.
En tiedä mitä ajattelen, en tiedä mitä ajattelet. Elämä on.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti