Näillä mennään omassa yksinäisyydessä.
FB, on tyhjää täynnä.. senhän minä jo tiesin.
Ryhmätkin oli sitä ... no niitä ei ole enään .
Ei ketään kiinnosta miten minä voin , mitä teen ? tai muutakaan.
TÄmän kirjotuksen jälkeen ei tule noteerattua mitään.
Olen minä ennenkin yksin ollut ja vielä yksinäisempänä.
Eli ei mitään uutta siinäkään.
Aikansa kutakin vai miten se meni.
NIin mutta yllättävä ihminen pitää yhteyttä aamuin illoin ,huolissaan minusta.
Mielenlaadustani,minusta ....niin minusta....
Elämä on .... ja annan samalla mitalla takasin.
Minä
Marraskuu on ihan mahdoton kuukausi. Vuorotellen vähän lunta ja valonpilkahdusta ja sitten taas mustaa ja pimeetä ja kompastuu joka asiaan. Mielikin mustuu tämän kuukauden aikana. Yksinäisyys painaa eikä elämäkään ollenkaan hymyile. On niin helppoa toisen sanoa, että syksy on pitkä ja synkkä ennenkuin valonkajo alkaa näkyä ja se pitäisi ottaa sellaisena asiana joka aina tulee halusimmepa tai emme. Mutta se on niin helppo sanoa, mutta vaikeampi elää. Pinde Mudetikru, älä anna periksi, pian jossain näet valonpilkahduksen ja pidä siitä kiinni kaksin käsin niin elämä taas hymyilee.
VastaaPoistapiacee : näinhän se on Marraskuu on aina ollut vaikea kuukausi ,muistoineen .. Onneksi on kynttilöitä ,tallennuksia ja käsitöitä.
PoistaRuokaakin kaapissa :) eiköhän sitä täältä aina nousta tavalla tai toisella ..*halauksia* ystäväiseni
Juu, sama mieltä tämän elämän hymyilemisen kanssa, Pinde Mudetikru. Mutta mustaksi marraskuuta en näe. Sehän enteilee joulua ja joulun jälkeen tulee valoa, kun kevättä kohti mennään.
VastaaPoistaHäntä pystyyn, Mudetikru. Kyllä se siitä, uso pois.
Hymy tulee kun on aika . Niin jos on tarkoitettu.
VastaaPoistaMarraskuu on ollut sellainen erojen ja kuoleman kuukausi minulle.
Joskus on vaan kirjoitettava olonsa tuntemuksensa ulos itsestään.
Helpottaa oloakin jonkun verran :)
Joulu tosiaan tulee ja toivotaan että luntakin .
Kyllä se häntä taas nousee jossain vaiheessa :)
Kiitos Stadin Friidu ystäväin :)